Jouluksi kotiin

Heips jälleen, ja viimeistä kertaa!

Tässä tulee valitettavasti viimeinen postaus meidän blogiimme.
Koko viikko mennyt pakkaillessa tavaroita js sulloessa niitä matkalaukkuihin. "Voitko istua mun laukun päällä, jotta saadaan se kiinni?" Saatiin lopulta kaikki kamat kasaan ja laukut kiinni, vaikkei tavara määrää katsoessa alkuun siltä tuntunutkaan.

Keskiviikkona päivällä kävin työpaikallani hyvästelemässä työporukan ja viemässä vähän joululahjoja ja palauttamassa työvaatteita.Tunnelma oli aika haikea, koska olin tullut läheiseksi työporukan kanssa tuon 4 kk aikana, mutta lupasin vierailla siellä vielä.

Illalla  haluttiin mennä Iiriksen kanssa syömään tasokkaaseen Tripadvisorinkin suosittelemaan Zena ravintolaan. Rantakadulla sijaitsevassa Zenassa on loistava ruoka ja sieltä saa huikeaa asiakaspalvelua, suosittelen lämpimästi, jos aurinkorannikolle eksytte.

Petrin kanssa, selvästi hyvä päivä

Ruokailun jälkeen kävimme vielä Mundossa lasillisilla ja moikkaamassa  tuttaviamme. Siellä oli m yös tuona iltana Petri Nygård hengailemassa ja jakamassa nimikirjoituksia, joten saatiin vielä yksi julkisuuden henkilö listaamme. Ilta jatkuikin pidempään kun olimme suunnitelleet, mutta ainakin nautimme viimeisestä illasta täysillä ja meillä oli hauskaa.

Saatiinkin hieno vuokra-auto vikalle päivälle

Torstaina olikin jo kotiin lähdön aika. Lento lähti vasta illalla, joten meillä oli vielä koko päivä aikaa hoidella käytännönjärjestelyjä. Puhelinliittymien sulkemista, avainten luovutusta ja asunnon siivoilua siis kuului aamupäivän ohjelmistoon.

    Olimme vuokranneet auton, koska tavaraa oli paljon se oli järkevintä. Autolla huristelimme lentokentälle ja tunnelma automatkalla oli todella pysähdyttävä. Katseltiin maisemia viimeisen kerran ja ei sitä oikein tajunnut, että kohta sitä oltaisiin aivan erilaisissa maisemissa.Haikeaa, mutta toisaalta oli kiva matkustaa suomeen.

Lento sujui hyvin ja suomeen saavuttiin keskiyöllä. Törmättiin Siniin Helsinki-vantaan lentokentällä ja minä ja Sini suunnattiin yhdessä Malmilla sijaitsevaan hotel Avioniin, sillä se oli hyvällä sijainnilla seuraavan päivän koulla olevia valmistujaisia ajatellen. Iiris suuntasi omalla kyydillään omaan kotiinsa.

Valmistujaispäivä meni nopeasti ja vietin toisen yön Radison Blue hotellissa ystäväni kanssa.

Me lähetään nyt kotiin muutaman matkalaukun kanssa

Lauantaina meillä oli luvassa luokan kanssa päättäri risteily, joka oli jälleen kerran loistava lopetus koulun päättymiselle. Kiitos meidän koko luokka ihana ryhmänohjaajamme Anne näistä muutamasta vuodesta. 

Tällä hetkellä olen hyvin väsynyt, mutta onnellinen. Fiilikset on vielä todella sekavat ja ei oikein vielä ymmärrä, että on kotona ja Suomessa. Joka aamu kun herään tuntuu oudolta ja kaipaan Espanjaan. Toivottavasti tähän tottuu ja normaali arki lähtee täällä pian käyntiin.

Minulla ei ole vielä sen suurempia suunnitelmia jatkon suhteen, mutta tällä hetkellä teen töitä Kotipizzassa (heti joulun  jälkeen). Jatko-opinnot, ulkomaille palaaminen, matkailualan työt suomessa ,mitään vaihtoehtoja en halua poissulkea.

Valmistujaisristeilyllä

Viimeinen maisemakuva

Nyt on kaikki ovet avoinna ja alkaa taas uusi vaihe elämässä, tästä on siis hyvä jatkaa.









Haluan toivottaa oikein rauhallista joulua ja onnellista uuttavuotta kaikille! Nauttikaa elämästä, ja tehkää asioita, jotka tekee teidät onnelliseks. Tarttukaa tilaisuuksiin ja lähtekää ulkomaille työharjoitteluun, jos vähääkään kiinnostaa!
- Nina

Upeita kokemuksia rikkaampana kotiin!

Heipparallaa!

Tää olisi nyt sitten viimenen blogipäivitys mun osalta täältä aurinkorannikolta. Muutama päivä enää jäljellä ennen kotiin lähtöä ja fiilikset on aika sekavat. Toisaalta tuntuu kauhealta jättää tämä kaikki taakse ja surettaa yhden elämänvaiheen loppuminen ja jännittää uuden alkaminen, mutta taas toisaalta, on ihanaa päästä kotiin pitkästä aikaa.

Viimeinen viikko on mennyt vauhdilla ja erilaisia juttuja on tullut puuhattua. Tällä viikolla kävin kirpputorilla tekemässä joululahjalöytöjä ja mukaan pukinsäkkiin tarttuikin ihania sarjakuva-ja elokuva aiheisia käsinpainettuja tauluja. (Toivottavasti kaverit ei nyt lue tätä, ettei lahjat paljastu.)

Perjantaina juhlittiin meidän läksiäisiä,mutta vanhaksi kun olen tullut,niin reissu päättyi minun osaltani sänkyyn,muiden suunnatessa Fuengirolan yöelämään. Perjantai on siinä mielessä huono päivä bailata, kun työviikko vielä painaa päälle. No empä voi siitä illasta siis kertoa sen enempää :D

Lauantaina meidän oli tarkoitus mennä elokuviin Plaza Mayoriin. Harhauduimme kuitenkin sen verran houkutteleviin vaatekauppoihin, että elokuvia ei enää shoppailujen päätyttyä mennyt englanniksi. Jätimme siis elokuvaidean sikseen ja suuntasimme etsimään muuta ohjelmaa. Löysimme mahtavan "touhualueen" täynnä erilaisia pelejä ja aktiviteetteja. Kävimme ensin keilaamassa,(jonka luonnollisesti voitin),jonka jälkeen siirryimme pelaamaan biljardia ja ilmakiekkoa. Tuli siinä sivussa pari tanssiaskeltakin vaihdettua tanssipelin tahdissa.Löysimme myös lapsille tarkoitettuja hullunkurisia peilejä, joille nauroimme katketaksemme. Siinä touhutessamme kadotimme kokonaan ajantajun ja lopulta olimme sitten myöhästyneeet viimeisestä junasta. Taksireissu kotiin tuli hieman kalliiksi, mutta oli meillä hauskaa! Tällaisia viihdekeskuksia pitäisi löytyä Suomestakin!

Sunnuntaina lähdimme aamusta Nerjaan ja tippukiviluoliin. Matkustimme ensin junalla Malagaan ja sieltä otimme bussin Nerjaan. Tunnin bussimatkan jälkeen ystävällinen mies neuvoi meidät seuraavaan bussiin, joka vei meidät luolille. Näytimme varmaan sen verran eksyneiltä, että apua tuli kysymättäkin. Tippukiviluolat olivat upeat ja valtavan kokoiset. Itse asiassa euroopan suurimmat sellaiset. Opas veti kierrosta ja kertoi espanjaksi luolasta. Me keskityimme siis valokuvien ottamiseen. Luolissa vierailu maksoi 9 euroa.

Päätimme kävellä takaisin keskustaan luolilta, koska bussiin oli noin tunti aikaa. Ikäväksemme nousi kuitenkin juuri myrsky ja talsimme sunnuntaisessa kaupungissa kaatosateesssa. Reippaina kuitenkin etsimme kaupungin toisen kuulun nähtävyyden eli balcon de europan. Näkymät olivat upeat ja myrskyävä meri oli upea.

Lopulta myöhästyimme bussista ja odotimme kaatosateessa kaksi tuntia seuraavaa bussia. Tässä välissä löysimme yhden avonaisen kahvilan, jossa kuivattelimme sukkiamme lämpöpuhallinta vasten.
Bussiin päästyämme suomalainen suurperhe lauloi hengellisiä lauluja ja melkein tuuditti meidät uneen...(not).

No mutta tässä viimeisimpiä kuulumisia! Kiitos aurinkorannikko ja upeat kokemukset! Sitten kohti uusia seikkailuja! Adios!

-Iiris

Pikkujouluja ja juhlapyhiä

Viime viikolla oli paljon kaikkea kivaa tapahtumaa ja viikko meni taas tosi äkkiä. Maanantai alkoi ihan normaalilla työpäivällä. Joulukuu on ollut huomattavasti rauhallisempaa meillä töissä, jos vaikka vertaa kiireelliseen lokakuun.

Tiistaina pääsin töiden puitteissa ajamaan Nerjaan ja toimittamaan vuokra-autoa asiakkaalle. Nerja sijaitsee noin 50 km Malagasta itään ajettaessa. Vaikken päässytkään varsinaisesti näkemään keskustaa, näin silti upeita maisemia ja nyt tiedän reitin sinne. Nerjassa on Euroopan suurimpiin kuuluva tippukiviluola, joka on yks koko Espanjan merkittävimmistä nähtävyyksistä. Kiinnostais tehdä päivä retki Nerjaan, mutta loppuukohan meiltä aika kesken, saa nähdä.

Tiistai oli muutenkin kiva päivä, sillä meillä oli illalla luvassa työpaikan pikkujoulut. Mentiin Benalmadenaan ravintolaan syömään lähes koko työporukalla. En meinannut pysyä perässä, kun ruokaa tuli koko ajan lisää. Tarjolla oli jo alkupalaksi keittoa, salaattia, leipää, erilaisia suolapaloja ja vaikka mitä. Olin jo täynnä näistä ”alkupaloista” kunnes meille tultiin kertomaan eri alkuruoka ja pääruoka vaihtoehdot. Söin äyriäiskeittoa alkupalaksi ja sisäfilee pihviä pääruoaksi, nam. Tarjolla oli myös viiniä, ja työkaverini pitivät huolen, ettei lasini olisi hetkeäkään tyhjä. 

Saimme myös maistaa espanjalaista siideriä, joka oli tapana kaataa lasiin korkealta ilmasta.

Työpaikan pikkujouluista

Työporukan innostamana ja taputusten saattelemana minut laitettiin kokeilemaan siiderin kaatamista korkealta alas lasiin. Kaatamisen pointtina oli katsoa ainoastaan lasiin, jotta saa ohjattua juoman sinne. Oli kyllä ihan hauska kokemus ja aivan mielettömän hauskat pikkujoulut hyvällä porukalla hyvän ruuan ja viinin kera. 

Lähdin kuitenkin kotiin jo ensimmäisten joukossa, koska seuraavana päivänä oli kuitenkin mentävä töihin jo kymmeneksi. Keskiviikkona tunnelma töissä

oli hieman väsähtänyt, mutta hyvin jaksettiin loppuun asti ja torstaina olikin kiva mennä pirteänä ja hyvin nukkuneena töihin.

Malagan väenpaljous

Perjantaina pääsin töistä jo kolmelta ja menin suoraan työpaikkaohjaajani Aneten luokse Malagaan. Käytiin ensin ostoksilla ja sitten mentiin hakemaan Aneten 3-vuotiasta poikaa päivähoidosta.  Olin lupautunut lastenvahdiksi muutamaksi tunniksi. Olin nähnyt jo pojan aiemmin, joten poikakaan ei enää vierastanut  yhtään. Oli ihan mielettömän kiva perjantai-ilta ja olin ihan innoissani, kun sain olla lapsenvahtina muutaman tunnin. 

Lauantaina minä, Iiris ja aika uusi tuttavuutemme Iida lähdettiin illalla Malagaan juhlistamaan suomen itsenäisyyspäivää ja Espanjan perustuslainpäivää, oli siis taas aihetta juhlaan. Käveltiin pääkatua pitkin ja näytettiin Iidalle vähän Malagaa ja upeita jouluvaloja, koska Iida ei ollut koskaa käynyt siellä. Käytiin tapaksilla hyvin suositussa El Pimpi tapas paikassa vanhassa kaupungissa ja siitä jatkettiin drinkeille satamaan.

Malagan tunnelmallinen satama ravintola

Vähän erilainen itsenäisyyspäivä, ilman linnanjuhlia ja kotimaata, mutta silti oli upeaa juhlia espanjalaiseen tapaan nyt kun täällä vielä ollaan. Kyllä huomas että on pyhäpäivä ja ihmisillä vapaata, oli Malagan kadut senverran täysiä, että hyvä kun eteenpäin pääsi, puhumattakaan täyteen ahdatuista yökerhoista, jonne yöaikaan suuntasimme.

Mitä tapahtui sunnuntaina? Sunnuntaina nukuttiin puoleenpäivään ja illasta mentiin syömään ja kuuntelemaan espanjalaista livemusiikkia! Saatiin iiriksen kanssa extemporee idea lähteä kampaajalle, mutta ei saatu enää aikaa samalle illalle, niin päädyttiin kävelemään rantakatua pitkin takisin kotiin. Ajauduttiin kuitenkin espanjalaisen musiikin vietäväksi matkalla ja mentiin kuuntelemaan tunnelmallista espanjalaista live musiikkia hetkeksi.

Ensviikolla starttaakin sitten viimenen täys viikko täällä.
Adios!

-Nina

Joulu on jo ovella!

Heipparallaa!

Joulu tulee vaikkei sitä palmujen alla vielä tajuakkaan. Hassua tosiaan olla rantakohteessa näin joulun alla, itse olen aina tykännyt perinteisesti,että joulun tekee valkoinen maa,ihanat joululaulut ja aito kuusi ihanan tuoksun kera. Ollaan Ninan kanssa yritetty virittäytyä joulun tunnelmaan kuuntelemalla
joululauluja ja suunniteltiin tekevämme/ostavamme toisillemme yllätyspussit, joihin tonttu tuo aamuisin yllätyksiä. Kivaa pikku piristystä viimeisiin arkiaamuihin! Täällä on myös paljon joulujuttuja joihin voi osallistua. Pitkin joulukuuta löytyy joulutoreja,konsertteja ja myyjäisiä, joiden avulla voi virittäytyä oikeaan tunnelmaan.

Menneellä viikolla meillä oli arvioinnit työpaikalla, eli nyt on voinut siltä osin hengähtää ja riemuita tulevasta valmistumisesta! On kyllä helpottunut olo nyt, kun on saanut sen jännittävän hetken pois alta.

Kävimme myös katsastamassa Malagan jouluvalot, jotka olivat upeat ja ihmiset olivat kokoontuneet ihailemaan niitä sankasti. Parhaan näkymän koko kaupungin valoihin saimme Malaga Palace-hotellin katolta, jossa on ihana kahvila, josta saattoi katsella upeasti valaistua jouluista kaupunkia.Jouluvalot ovat syttyneet myös meille Fuengirolaan ja ihmisten ikkunoihin.

Rynnimme myös muiden hysteeristen joukossa jouluostoksilla ja saimmekin lisälaukkujen täydeltä ihania paketteja kavereille,perheelle,ja tietenkin paketeista eniten innoissaan oleville perheen pienimmille. Täällä on niin ihania lahjaideoita,että taidan tulla jatkossakin tänne hakemaan joululahjat läheisille ;) Suosittelen Primarkia, missä päin maailmaa sitten ikinä onkaan, sieltä löytyy vaikka mitä ja halvalla!



Nyt on sitten jäljellä tavaroiden survominen jollain ilveellä rajoitettuihin matkatavaroihin ja nauttimaan viimeisistä hetkistä aurinkorannikolla ja tästä ainutkertaisesta joulunodotuksesta täällä.

*Feliz Navidad
  Feliz Navidad
  Feliz Navidad
  Prospero año y Felicidad*

-Iiris

Vielä on aikaa jäljeljellä!

Hola, Que tal?

Tänne kuuluu hyvää ja en haluu täältä pois vielä. Tässä alkaa pikku hiljaa tajuamaan, että enää ei ole kun reilu  3 viikkoa jäljellä täällä. Kuulostaa mun korviin ihan liian surulliselta. 

Mulla ei oo ollut ollenkaan koti-ikävää, eikä alkuun kun tänne muutettiin niin  minkäänlaista kulttuuri shokkia. Välillä ollaan ihmetelty kun jotkut asiat ei vaan toimi samallailla kuin Suomessa, mutta on täällä

kuitenkin niin paljon hyvääkin ja sellasia asioita mitä täältä jää kaipaamaan.

Tuntuu että suurin shokki syntyy siinä vaiheessa kun pitää  palata kylmään lumiseen Suomeen vähäsanaisten ja myrtsien suomalaisten keskelle. Täällä olo on ollut jotenkin niin huoletonta ja ihmiset ihania, etten haluu edes muistaa millaista koti suomessa on.

Neljä kuukautta on mennyt ihan älyttömän nopeasti (liian nopeasti). Tuntuu, että tässä ajassa on juuri alkanut tottua tähän elämään täällä ja asettunut tänne, saanut uusia ystäviä ja sitten pitääkin vaan jättää kaikki ja lähteä pois. Lohduttavaa on se, että tännehän voi aina palata ja hei neljän tunnin lentomatkan päässähän tää vaan on, joten ei hätää. 

Oon kyllä saanu tästä reissusta tosi paljon irti ja saavuttanut sellasia tavoitteita ja toiveita, joita mulla oli tänne matkalle lähtiessä. Oon saanu luotua uusia ystävyyssuhteita, tutustunut uuteen kulttuuriin, nähnyt hirveesti uusia paikkoja, oppinut työskentelystä ulkomailla ja vaikka mitä. Tämä kokemus on ollut aivan mahtava ja täältä palataan hyvillä mielin kokemusta rikkaampana takkisin suomeen (ainakin hetkeksi).

 Jatketaan lähtö fiiliksistä lähempänä lähtöä, nyt eletään vielä Espanjassa.

Meillä olis tarkoitus Iiriksen kanssa vielä "tehokäyttää" nää viimeiset 3 viikkoa  ja nauttia Espanjasta täysillä. Koitetaan kehitellä jotain reissuakin tähän loppuun vielä, jos vaan aika ja rahat riittää. Ollaan taas onnistuttu shoppailemaan tänäkin viikonloppuna kiitettävästi vaatteita ja kenkiä, seuraava ostos lieneekin lisä matkalaukku, että saadaan roudattua kaikki suomeen. On kyllä myönnettävä, että on täältä pitänyt jo lähettää suomeen iso pakettillinen vaatteita.

Tää viikko on menny nettikahviloissa wifi yhteyttä metsästäessä, kun netti ei oo kotona toiminut ja on tarvinnut päästä työstämään koulutöitä. Ollaan kyllä saatu Iiriksen kanssa hymyileviä katseita, kun ollaan istuttu ravintoloissa molemmat oman tietokoneen kanssa tunteja puhumatta sanaakaan toisillemme ja vain keskittyen omiin töihimme, mutta minkäs teet kun netti ei kotona toimi. 

Huomenna ois sunnuntai ja markkinat, jonne ajateltiin suunnata  pitkästä aikaa. Markkina alue on ihan meidän edellisen asunnon vieressä, eli täältä nykyiseltä asunnolta sinne on vähän matkaa, mutta mepäs laitetaankin lenkki vaatteet päälle ja otetaan hyötyliikunnasta kaikki irti. Nyt iltapalaa ja nukkumaan, niin jaksaa huomenna.

Ps. Tältä viikolta ei ollut oikein kuvia, joten viime viikkoiset otokset saavat nyt toimia kuvituksena.

Hyvää yötä!

-Nina

 

Vieraita ja lisää kulttuuria

Hola!

Viimeiset viikot ovat lähteneet käyntiin. Flunssa on taas vaivannut syksyisessä Fuengirolassa ja muiltakaan vastoinkäymisiltä ei ole taaskaan vältytty. Paljon pelätty lämpimän veden loppuminen on nyt tapahtunut pahimpaan mahdolliseen aikaan.Kaikennäköisiä suihkutteluyrityksiä on täällä kokeiltu.

Noh, kulttuurelämyksiäkin on ollut, eli kävin täällä vierailevan poikaystäväni kanssa Granadassa,Alhambran linnassa päiväretkellä. Alhambra eli punainen linna on entinen maurilaisten Nasrid-dynastian kuninkaiden palatsi. Palatsi on saanut nimensä ulkomuuriensa väristä, jotka kuulemma loistivat joskus entistäkin punaisempina niitä valaisevien valojen ansioista.Palatsi sijaitsee kukkulan huipulla ja on todella näyttävä näky. Pihalla oli myös upea  arabialainen puutarha, joka edustaa islamilaista ajatusta paratiisista puutarhana.Alhambra kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin.

Opas oli taas uskomaton kielitaitonsa kanssa, hän puhui espanjaa,italiaa,saksaa ja englantia varmaan kertaakaan hengähtämättä koko matkan ajan. Alhambrassa meidät jaettiin pienempiin ryhmiin riippuen siitä,millä kielellä opastuksen halusimme.

Kävelyä retkellä oli tosi paljon ja pitkän aikaa joutui olemaan ilman ruokaa. Kannattaa siis valmistautua syömällä hyvin ja laittamalla hyvät kengät!

Oli kyllä hienoa nähdä ehkä yksi espanjan kuuluisimmista nähtävyyksistä ja nyt alkaakin tuntua,että kulttuuritietämys espanjan sisällä on oikeasti kasvanut aika paljon.









Saatiin myös viikonlopuksi vieraaksi luokkakaverimme Sini Ranskasta. Vuokrasimme auton uudelleen, jotta ehtisimme näyttää mahdollisimman paljon paikkoja Sinille lyhyessä ajassa. Sinille esiteltiin Marbellaa,Benalmadenaa,Torremolinosta,Mijasia ja tietenkin Fuengirolaa. Mijasin pienessä vuoristokylässä vierailu oli minullekin uusi kokemus. Kuuluisa valkoinen kylä oli ihan, kuin olisi mennyt johonkin aivan toiseen todellisuuteen verrattuna turistirysä Fuengirolaan. Kuvia ei valitettavasti löydy, koska unohtui kamerat ja akut oli tietenkin kaikilla loppu.

Väillä jännitti olla Ninan kyydissä kiemurtelevilla vuoristoteillä ja takapenkin tytöt kiljuivat kilpaa.

Loppu häämöttää ja arvostelu alkaa jännittää. Iso rutistus edessä kaikkien palautuksien kanssa.
On myös aina rankkaa hyvästellä lähtevät ihmiset, kun itsekin olisi jo valmis pääsemään kotiin. Aika on oikeasti tuntunut aika pitkältä. Kun näkee kuvia lumisesta Suomesta, tajuaa, että on ollut aika kauan poissa. Syksyn,stressin ja kylmän tullen koti-ikävä vahvistuu, mutta varmasti hyviä muistoja jää loppuelämäksi, kun pääsee taas kotiin.Kävin jo ostamassa lisälaukun kertyneille tavaroille..saa nähdä riittääkö.

Tämähän on muuten mun kolmanneksi vika päivitys tältä reissulta! Nyt kerätään kokemuksia vielä muutama viikko ja tullaan sitten vahvempina ja "rikkaampina" kotiin valmistumaan!

-Iiris

Adios amigas!

Heipparallaa jälleen!

Niin ne viikot vierähtää vaan nopeesti, kun on tekemistä. Taas on yks viikko menny ja harjoittelun loppu senkun lähenee vaikken sitä vielä toivoisikaan.

Syys flunssa on ikävästi päässyt yllättämään mut tällä viikolla ja äänikin lähti  melkein kokonaan. Alkuviikosta olin vielä ihan terve ja työskentelin täydellä tarmolla, mutta loppuviikosta vilustuin vähän.

Käytiin englantilaisessa karaoke paikassa yks ilta uusien tuttavuuksien Millan, Lindan, Ramin ja Iida-Marin kanssa ihan vaan lauleskelemassa ajankuluksi muutamat laulut. Siitä jatkettiin pienelle ajelu kierrokselle Mijasin vuoristoon, josta ilta-aikaan näkyi upeasti koko Fuengirolan kaupungin valot.

Se ilta oli kyllä tosi kylmä, tuuli tosi viileesti ja oli varmaan 12 astetta lämmintä. Vaikka mulla oli kevyttoppatakki, niin siitä huolimatta vähän vilustuin ja sain flunssan. Kuume ei onneks noussu niin pääsin kuitenkin töihin, vaikka vähän kurkku olikin kipeä ja ääni käheä.

Huomaa muuten "paikalliset" ja turistit siitä, että turistit on täällä ihan kesähepenissä, kun meillä " paikallisilla" on pitkähihasta jo yllä varsinkin iltaisin ja aamuisin. Sitä on niin tottunut tähän lämpimään ilmaan, että 18 astettakin tuntuu viileeltä. Innolla odotan miltä Suomen pakkaset tämän lämmön jälkeen mahtaa tuntua.

Torstaina käytiin tyttöjen kanssa syömässä Millan ja Lindan läksäri tunnelmissa, tytöt lähti takaisin suomeen, kun työharjoittelu Mediavitalilla oli päättymässä. Milla lähti jo perjantaina aamusta, mutta Lindan kanssa vielä  lauantai päivä hengailtiin yhessä  kävellen Fuengirolan kaduilla ja rannalla viimeisiä yhteisiä muistoja taltioiden. Vähän oli haikee hyvästellä, mutta suomessa nähdään tytöt!

Fuengirola vuorilta yöaikaan

On ollu tosi kiva tutustuu täällä muihin nuoriin ja saada uusia ystäviä, varsinkin nyt kun Iiriksen poikaystävä on täällä, niin mun ei tarvitse roikkua kolmantena pyöränä siinä.

Sunnuntaina mun oli tarkoitus lähteä yhden Ramin ja Iidan kanssa vaeltamaan vesivaellukselle. Odotin tosi innolla pääseväni vaellukselle ja näkemään upeita paikkoja. Lenkkarit, vaellusvaatteet ja eväät olin jo laittanut aamua varten valmiiksi edellisenä iltana.

antibiootit, ibumaxit, korttisoonivoiteet, josko sitä nyt paranis

Tottakai vastoinkäymisiä oli luvassa ja aamulla herätessäni mun silmät oli niin turvoksissa ja punaset etten olis voinut kuvitellakkaan lähtäväni minnekkään. Reissu siis peruuntui,ai
Vähän kyllä harmittaa etten päässyt ja että tämä sairastelu nyt ei tunnu loppuvan nakin tällä erää. Ois ollut tosi kiva kertoo teille millasta oli ja suositella hyviä vaellus reittejä täälläpäin.

Kyllä mä vielä aion mennä vaeltamaan kunhan saan ensin itseni kuntoon. Toivottavasti siis pääsen pian kertomaan teille vaellus seikkailuistani.

Aloitin tänään antibiootti kuurin ja koitan saada tämän ihmeellisen jo kauan kestäneen ihottuman loppumaan.

Kävin aiemmin jo lääkärissä ja sain hyvät korttisonivoiteet, jotka auttoivat, mutta nyt tämä näyttää uusivan.

Kumpa vaan voisin olla terve. Jaksaa ite  paremmin kaikkea ja mielikin on parempi kun on kunnossa. Oon kova stressaamaan pienistäkin asioista ja varmaan sekin vaikuttanut osittain tähän sairasteluun,
kun kouluhommat ja ehkä työtkin välillä vähän stressaa.

Mutta jottei menisi ihan sairaskertomukseksi ja valitusvirreksi tämä loppu niin ensiviikolla on luvassa varmasti hauskaa ohjelmaa, kun saadaan perjantaina lisää vieraita tänne, kun Sini tulee ranskasta moikkaamaan meitä. On taas kiva palata töihin viikonlopun jälkeen kun pääsee tekemään niitä juttuja mistä pitää.

Rannalla hauskat hiekkaveistokset

Pian meidän pitää vaan alkaa suunnittelemaan mitä kaikkea halutaan Sinille esitellä. Tulee varmasti kiva viikonloppu!

Nyt teekuppi kouraan, sänkyyn ja hyvän elokuvan pariin rentoutumaan. Vaikka toisaalta haluaisin ahertaa kouluhommien parissa vielä hetken, taidan jäättää sen huomiselle ja keskittyä nyt vain rentoutumiseen ja paranemiseen.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja pysykäähän terveinä!

-Nina